Puutalkoot

Ihan harmittaa tämä blogin päivityksien harvuus...

Raksaväsymystä, hukassa ollut kamera, netin pätkiminen...

Nyt meillä on taas onneksi yksi kamera enemmän. Lähes koko talven ajan meidän toisen kameran laturi oli kateissa, ja toisesta kamerasta on aina salaman patterit lopussa... Nyt on ihanaa, kun voi pitkästä aikaa ottaa kuvia oikealla kameralla, eikä vain miehen puhelimella tai iPadilla. :)

Lapsistakin on otettu todella vähän kuvia viime syksyn jälkeen. Parin päivän aikana olen selkeästi yrittänyt korjata asiaa... Lapset sivulta, lapset edestä ja lapset takaa. :D

Pari viikkoa sitten meillä oli puutalkoot. Onneksi meidän omista vanhemmista löytyi innokkaita puiden pilkkojia, koska omin voimien me ei oltaisi I K I N Ä selvitty urakasta. Tai ainakin se olisi vienyt ihan järkyttävän paljon aikaa...

Neljän päivän aikana talkooporukka sai reilut 35 mottia puuta pinoihin.  Siitä tuli aika hurjan kokoinen pino! Sopivasti keskelle takapihaa, että voin unohtaa tältä kesältä pihan laiton... ;)

Tänä iltana puupino sai vielä suojan päällensä, jos vaikka säästyisi pahimmilta sateilta ja tulevilta lumikuormilta... Sieltä se talvi taas tulee. Heti tämän vähälumisen kesän jälkeen.

 Eikä siinä edes ole kaikki meidän polttopuut! Innokkaille riittää vielä työmaata...

Pojille leikkimökki?

Tarvitseeko pojat mielestänne leikkimökkiä?

Mielestäni tarvitsee!
Se on myös poikien toiveissa. Mies ei vain ole samaa mieltä...

En halua mitään hiekkaleikkimökkiä. Vaan sellaisen paikan, missä lapset voivat puuhailla, leikkiä, pelailla. Haluan lasten kesähuoneen.

Matildan leikkimökki on juuri sitä mitä haluan. Ihana!
Hommasin jo ohjeetkin. Pienenä vinkkinä vain miehelle... ;)

Aamulla

Tänä aamuna saatiin lapset vikkelästi ylös sängyistä, kun meidän varastokonttia tultiin hakemaan.
Yläkerran ikkunoista sen siirtoa olikin helppo seurata.

Vappu meni konttia tyhjätessä. Ei yhtään liian aikaisin tyhjätty, koska sitä tultiin hakemaan heti seuraavana arkipäivänä. Nyt on keskeneräinen terassi täynnä lasten pulkkia, liukureita ja suksia. Niille on tiedossa jo säilytyspaikka, mutta siirto onnistuu aikasintaan huomenna. Siitä ehkä silloin lisää...

Pojan huone, osa I

Poikien huoneiden esittely on tainnut unohtua kokonaan.
Tässäpä on toisen pojan huoneesta muutama kuva ennen muuttoa.

Ne saa vastaamaan tätä päivää, kun kuvittelee sängyn viereen lipaston ja lattialle laatikollisen legoja... ;D

Tapetti on Ferm Livingin Ferris.




Mielestäni tästä tuli ihan omistajansa näköinen.


Ihana kahdenistuttava pulpetti on aarteeni! Aluksi suunnittelin maalaavani sen valkoiseksi, mutta en enään. Se on paras juuri tällaisena.

Kuluneena.

Pikku hiljaa...

Juuri sillä tahdilla meidän muuttolaatikoiden tyhjennys etenee. Pikku hiljaa.

Talosta paljastuu uusia puolia sitä mukaa, kun hommat edistyvät. Joskus ne ovat mieleisiä yllätyksiä. Joskus taas vain kannattaa sulkea silmät, ja yrittää totuttaa itsensä uuteen ajatukseen. Helpostihan se mieli tottuu. Vaikeinta on vain päästä sen ensimmäisen "pettymyksen" yli...

Eilinen "edistysaskel" kuuluu sarjaan "kiva yllätys". Viikonlopun synttärireissulta palattuamme, päätimme repiä muksujen kanssa rappusten suojat pois. Ei siinä kauaa mennyt, kun tyttö repi pahvit pikkuveljensä kanssa. Miten paljon talon ilme voikaan muuttua pelkkällä portaiden siivouksella... Hurjasti!

Näin portaat eilen ensi kertaa ilman suojia, ja ne näyttävät mielestäni todella HYVILTÄ.

Muutama heikkous niilläkin on... Eli tummissa askelmissa pöly tahtoo herkästi näkyä, ja askelmien hahmotus on nyt hämärässä asteen verran vaikeampaa niiden tummuuden takia. Mutta onneksi meillä on ledi jokaisen askelman kohdalla.

Kaiteet ja askelmat on sävytetty alakerran tumman harmaan laattalattian mukaan.

Halusin portaiden yläpäähän lapsiportin. Ihan vain sen takia, että saan nukkua yöni rauhassa, kun ei tarvitse pelätä unisten lasten kompastuvan niissä. Meidän neljävee poika tulee lähes joka yö mun viereen nukkumaan. Usein vasta aamuyöllä. Nyt voin onneksi nukkua rauhallisin mielin, kun tiedän portin olevan kiinni. Muuten me ei tarvittaisikaan porttia... Pojat tulevat tosi hienosti alas, vaikka eivät ole aikaisemmin tottuneet rappusissa kulkemiseen. Aika ajoin muistuttelen varmuuden vuoksi, että portaissa ei leikitä eikä kilpailla. Ei sitä pieni mieli muuten muistaisi! :)

Ostoksilla

Eilinen aamupäivä meni ostoksilla, meille jo tutuksi käyneessä Ikeassa. Sieltä löytää kyllä kaikenlaista kivaa, ja mielestäni ihan laadukkaita tavaroita.

Meidän oli tarkoitus ostaa sohvasänky, jonka saa myös levitettyä parivuoteeksi vieraita varten. Ei tarvitsisi enää sähläillä patjojen kanssa... Koko rakennusprojektin ajan olen haaveillut yhdestä Hemnessin sohvasta.

Perjantaina päätettiin, että heti lauantaina se käydään ostamassa. Vihdoinkin! :)

Herättyäni tarkistin Ikean aukioloajat, ja puolivahingossa päädyin pääsiäistarjoussivulle. Siellä se meidän sohvasänky oli hintaan 249 € (norm. 379 €), ja koska se oli vain 40 kappaleen erä, niin muksut nopeesti aamupalalle, kärryt lainaan kavereilta, ja ehdittiin kauppaan ysiksi... Piha oli jo ihan täynnä autoja.

Hyvä, että oltiin ajoissa matkassa, koska tarjouksessa oli myös Malm -lipasto hintaan 19,95 € (norm. 59 €). Niitä lähti samalla pari meidän mukaan. Vaikka niitä oli myynnissä 500 kpl:n erä, niin ne loppuivat varmaan puolessa tunnissa...



Lisäksi sain tämän ihanan lipaston ompelutarvikkeilleni!



Sohvasänky ja korkea lipasto tulevat siis vierashuoneeseen (lue: ompeluhuoneeseen).
Malm -lipastojen paikasta ei ole vielä niin tietoa, mutta varmasti ne paikkansa hakevat. Ehkä toinen menee kuistille (kenkien säilytyspaikaksi), kunnes saan sinne haaveilemani massiivipuisen kaapin.

Kuvat: Ikean sivuilta

7

Talomme on saanut numeron, postilaatikon ja jäteastian.

Muuttotarkastus on mennyt läpi! Luukun ovi suljettiin lauantaina viimeisen kerran klo 23.40...

Sauna on kesken, viimeiset listat laittamatta, vessan hana puuttuu, pyykinpesukoneet asentamatta...

Joka päivä viimeistellään jotakin. Edetään hiljakseen. Ja tyhjennetään muuttolaatikoita, joita on P-A-L-J-O-N. Hämmästyttävän paljon olimme saaneet sullottua tavaraa 52 m2 asuntoon...